3 thoughts on “Historiaa tehdään öisin. Ja Sveitsissä!

  1. Laura kirjoitti:

    Parvekeprinsessa. :) Mä ajattelen, ettei kaikkea tarvitse kutsua treeniksi – niin kuin ehkä tuossa ilmaisitkin. Tai siis kävely on ihmisen luonteva tapa mennä eteenpäin, miksei siis pyöräily ja uiminenkin. Muutenkin olen treeniajatuksissa tullut sellaiseen pisteeseen, että ajattelen, että kaikki on yhtä kokonaisuutta. En halua, että treeni on yksi irrallinen palikka siinä joukossa, vaan että elämä on liikettä ihan luonnostaan. En voisi kuvitellakaan istuvani ensin koko päivän konttorissa ja sitten polkevani puoli tuntia salilla pyörää, jotta voisin polttaa x-määrän kaloreita ja istua loppuillan sohvalla. On niin ihanaa, kun keho toimii ja se on parasta, mitä sillä toimivalla keholla voi tehdä! Elämä vaan on niin upea juttu! Ja taas mä hehkutan, mutta kun en voi sille mitään, ihan kuin olisin löytänyt jonkun elämän aarrearkun, jossa on kaikki maailman työkalut, joiden avulla voi tehdä mitä vaan ja nauttia niin maan pe**eleesti! Jeah! :D

  2. Harri kirjoitti:

    kaunis Kukka :)

  3. Kukka kirjoitti:

    Harri kiitos =)

    ja Laura, joo. Toki pakko sanoa, että mun tilanne on juuri nyt mallia ’ihansama’. Jos treeneillä ja jaksamisella tai palautumisilla jne olisi enemmän väliä tai pitäisi olla optimoidumpi, tilanne olisi tietysti toinen. Ja silti, siltikään en ole luonteeltani sellainen että jaksaisin kiinnostua mistään kovin pikkutarkoista asioista.

    Mutta niin, joo, tykkään. =) Kaikkea voi tehdä. Jos haluaa, niin voi.

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *