Koti Finnish Kettlebell Club Pohjanmaan kautta.

Pohjanmaan kautta.

Huomio! Lauantaina, 26.1 on koulutus Vantaalla, tässä tiedot:

Aika: 10.00-14.00
Paikka: Kamppailukeskus Voda, Tikkurila

Ilmoittautuneet saavat vielä sähköpostia aiheeseen liittyen. Tervetuloa! Jos omistat kisamallisen kuulan, ota se mukaan. 

****

Pohjanmaan lakeudet on kierretty. 🙂 Kiitokset viikonlopusta Kauhajoelle Minnalle (MyEnergy), Vaasaan Wasa Sports Clubiin ja Pialle, sekä vielä Outille avustamisesta. Lisäksi Kokkolaan Marialle ja f.i.r.e crosstraining arenaan. avustamisesta. Ja kiitos tietysti myös osallistuneille.
fire2
Oulun suunniteltu koulutus oli valitettavasti peruutettava. Se oli harmillista myös minulle ja aiheutti hieman hämmennystä kautta viikonlopun. Peruin koulutuksen vähäisen osallistujamäärän takia, mutta lopulta porukkaa olisikin ollut paljon. Ei niin paljon kuin Kokkolassa:
porukka
Perjantaina joukkueeni Satu oli YLEn uuden ohjelman kuvauksissa Lift Me Upia edustaen ja nostamista opettaen. Lauantaina tiimi kävi kisaamassa Tampereen suunnalla. Reaaliaikainen tulospalvelu onneksi toimii, joten tiesin muualla ollessanikin miten joukkueella menee.

Koulutuskiertueen tunnelmat oli hyvät – paitsi maanteillä. Puuduttavaa Vaasa-Kokkola-tietä ajaessa tuli mieleen, että niillä ”turvaväleillä” Opelini tärähtää äkkiä Scanian keulakuvaksi. Niinpä olin lopulta hieman helpottunut, etten lähtenyt ajamaan sunnuntai-illaksi vielä Ouluun.

Reissuilla kiire kulminoituu: puhelin piippaa, sähköposti tulvii, navigaattori eksyttää (selvästi tahallaan), kahvit kaatuu syliin, aina jossain joku jo odottaa. Tai kun saavun paikalle ilman meikkiä ja pää kainalossa, siellä onkin yllättäen toimittaja, joka haluaa haastattelun juuri ennen koulutuksen alkua. No, ei se mitään, tarjosin lehtimiehelle mahdollisuutta tulla mukaan nostamaan – ei maistunut. 🙂

Deadlinet myös muiden töiden osalta puskee päälle. On toisinaan hieman haastavaa yhdistää kouluttaminen ja niiden järjestelyihin liittyvät asiat, copyn työt eli luova suunnittelu (mainonta ja markkinointi), kolumnit ja muu kirjoittaminen, valmentaminen, sähköpostit, kuvaukset ja mitä nyt kaikkea.

Luojan kiitos en myy enkä lupaa hyvinvointia – nostamista vaan.

Toivoisin osaavani pitää edes jonkinlaisia työaikoja ja erottaa sieltä vähän vapaata, mutta en ole siinä kauhean hyvä. Organisointi auttaa: ”oikeat työt” on tehtävä virka-aikana ja treenityöt taas silloin, kun normityöläisillä on vapaata.  Mietin juuri, että yöt voisin vielä tehdä vaikka portsarinhommia. Hehheh.

On ollut suorastaan luksusta, jos työpäivän on voinut lopettaa jo iltakahdeksalta, mutta käytännössä näin ei ole. Myös omat treenit on olleet aivan jäässä; en ole ehtinyt enkä toisaalta jaksanut. Eilen kävin:
tanko
Pakko sanoa, että mikään ei opeta ”läsnäoloa” ja hetkessä elämistä yhtä hyvin kuin täysi aikataulu ja kiire. Ainoa vaihtoehto on tehdä asiat yksi kerrallaan, jolloin niihin on paras keskittyä yksi kerrallaan. On osallistuttava hetkeen, koska pian se on ohi. Jos ei osallistu silloin kun se on käsillä, se ei enää palaa ja järjestelmä kaatuu.

Eilen osallistuin salilla niin hyvin, että meni sormi suuhun.
kuva-3
Mutta se siitä. En ehdi päivittää tätä blogia nyt juurikaan, mutta liittykää FB-ryhmään, se on juuri mukavasti uusittu. Minuutti kerrallaan loppua kohden, eikö niin? 🙂

demoTyön ja vapaan suhdetta pohtiessa kannattaa lukea Johannan kirjoitus siitä, miten stressi sairastuttaa. Tiedän tuon itsekin – en juuri sairastele – mutta jos niin pääsee käymään, se johtuu liiasta stressistä. Vilustumiseen en usko. 🙂

Lisäksi kannattaa lukea Kaisan kirjoitus Päivä luentokiertuetta. Aina silloin tällöin tulee tosiaan vastaan sellainen ”helppo sun on sanoa” -ilmiö. Onko?

Tästä päivän biisi, omistettu Vaasa-Kokkola-tielle.

JAA
Edellinen artikkeliMieskin voi nostaa kahvakuulaa.
Seuraava artikkeliHeiluttelua.

7 KOMMENTIT

  1. Hei!

    Älä kokonaan hylkää meitä jotka ei Facebookiin kuuluta!
    Kirjoitat niin hyvin asiasta ja asian vierestä, blogia on ilo lukea ;o)

    Aino

JÄTÄ VASTAUS