Tein taas eilen levyn suklaata. Istuin siinä auringossa, kuuntelin kehoani ja se alkoi puhua suklaasta.
Tuli välittömästi tarve ottaa jotain, ehkä tunteeseen tai sen puutteeseen, ja mielellään karkiksi luokiteltavaa.
Kaapissa oli kaakaovoin jämät ja halusin elää hetkessä (pakko saada nyt, mitä voin ottaa NYT?) .. joten se oli raakasuklaan paikka.
Tein taas ilman ohjetta, as usual. Se ei ole hyvä idea, lukekaa vaikka tästä edellisestä kerrasta miksi kannatan ohjeiden noudattamista ja miksi en sitä koskaan tee (ylimielisyyden merkki, sano). Reseptiikka ja moni muu asia toimii parhaiten silloin, kun se on jonkun asiantuntijan käsistä. Minä en ole asiantuntija enkä alkemisti.
Mutta, laitetaan syyksi se, etten jaksanut avata nettiä ohjetta varten. Instagramia ei lasketa netiksi.
Pistin sekaan kerrankin superfoodeja, lähinnä kaikkea mitä löytyi.
Carpe diem -raakasuklaa
3 rkl kaakaovoita
1 rkl kookosöljyä
3 rkl Puhdistamon suklaapakkauksen jauhetta
2 rkl lucumaa (SosoVi)
1 rkl Acai-jauhetta (SosoVi)
2 rkl macaa (tai enemmänkin, mulla on sitä ehkä kilo, mutta harvakseltaan käytän)
1 rkl Biokian mustikkajauhetta
1 rkl hunajaa
Ensin kaakaovoi ja kookosöljy vesihauteeseen sulamaan. Sitten muut aineet sekaan, sekoitus, lautaselle ja pakastimeen.
Joku tuossa maussa meni hieman pieleen. Ei siis ollut paras mahdollinen, mutta toisaalta suklaata se oli, ja sitä lähdettiin hakemaan. Annan seiskapuolikkaan tälle. Makua olisi voinut parantaa sekin, että olisin antanut hyytyä kunnolla, tämähän on vielä sulaa.
Mutta ei, hetkessä eletty, hetkessä syöty. Carpe diem.
Päivän kysymys: Kumman kaa?
No toki raakasuklaan! 🙂